Lissabon - Euroopan mantereen läntisin pääkaupunki

Praca do Comercio

Belémin torni, Torre de Belém, Lissabonin sataman läntisessä osassa katsoo Atlantin valtamerelle. Lissabon on merenkulkijoiden historiallinen kaupunki, josta keskiajan taitteen löytöretkeilijät tekivät matkojaan tehden samalla Portugalista vauraan siirtomaavallan.

Lissabonin historia ulottuu yli kolmen vuosituhannen taakse, ja nykyisin Lissabon on paikoin moderni eurooppalainen pääkaupunki, toisaalta taas selvästi köyhä ja kaupungistumisen ongelmista kärsivä sokkeloinen muurahaispesä. Kaupunki levittäytyy yli 30 kilometrin matkalle Tejojoen rannalle. Länsipäässä on Belém ja itäosassa Parque das Nacões, jossa pidettiin maailmannäyttely Expo98. Monet Lissabonin nähtävyyksistä ovat kävelyetäisyydellä joelta. Kaupunki on kuitenkin mäkinen, joten huonokuntoiselle maasto voi olla liiankin haastava. Tosin ydinkeskusta Baixa on melko tasainen ja suorine kortteleineen selkeä ja helposti suunnistettava.

Lissabonin katukuva on monipuolinen, ja siihen kuuluvat omaleimaiset kaupunginosat kapeine kujineen, lukuisine kahviloineen sekä ruoan ja kahvin tuoksuineen yhdistettynä Azujelos-kaakeleihin ja kaihoisaan fado-musiikkiin, jota kuulee ainakin Alfaman kaupunginosassa ja erilaisissa juhlissa.

Lissabonin väkiluku on noin 490 000 (2008), ja koko pääkaupunkiseudulla asuu jopa noin 2,7 miljoonaa ihmistä, eli noin neljäsosa maan väkiluvusta. Kaupungin ympärillä on monia Portugalin hallinnollisia alueita, ja Lissabon on yksi Euroopan pienimmistä pääkaupungeista.

Lissabonin historiallinen keskusta on rakennettu kukkuloille - usein mainitaan seitsemän pääkukkulaa -, minkä vuoksi kaupungissa on suuret korkeuserot. Läntisessä osassa on Monsanton luonnonpuisto, yksi Euroopan suurimmista kaupunkipuistoista. Kaupungin pinta-ala on 84 km2 ja metrolinjojen yhteispituus 3128 km.

Lissabon on myös yksi Euroopan lämpimimpiä pääkaupunkeja: korkeimmat lämpötilat ovat yli 30C kesällä ja aurinko paistaa vuodessa yleensä yli 3300 tuntia. Syksyt ja talvet taasen ovat yleensä sateisia ja tuulisia, vaikka auringonpaistekaan ei ole harvinaista. Sadetta on keskimäärin satana päivänä vuodessa. Lämpötila on syksyisin harvoin alle viisi astetta ja keskiarvo on noin kymmenen astetta.

Historia
Kaupungin historiassa on yhä havaittavissa maurien vaikutusta. Esimerkiksi vanhin kaupunginosa Alfama on saanut nimensä arabian sanasta alhama tai al-hamma. Lissabonista tuli pääkaupunki vuonna 1255 hyvän sijaintinsa ansiosta, ja kaupunkiin perustettiin yliopisto vuonna 1290. Kaupunki on maanjäristyksille herkällä alueella, ja suurimmat maanjäristykset ovatkin tapahtuneet vuosina 1531 ja 1755.

Ensimmäinen maanjäristys surmasi tuhansia ihmisiä, mutta erityisesti vuoden 1755 tuho on jäänyt historiankirjoihin, koska se tuhosi noin 85 % kaupungista ja surmasi jopa 90 000 ihmistä. Lisäksi nykyinen alakaupungin Baixan ruutuasemakaava leveine katuineen sai tuolloin alkunsa. Ensimmäistä kertaa maailmassa tuolloin tehtiin uusiin taloihin mm. joustavia puuperustuksia estämään uusia maanjäristyksiä. Kaupungin jälleenrakentamisen vahva mies oli markiisi de Pombal, jonka muistoksi on nimetty oma metroasema.

Lissabon on ollut Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 1994 sekä vuoden 1998 maailmannäyttelyn pitopaikka. Expo98-näyttelyyn rakennettiin Orienten kaupunginosa, jonka rautatieasema, ostoskeskus ja arkkitehtuuri ovat erityisesti huomiota herättäviä Euroopan suurimman akvaarion, Oceanárion lisäksi.


Kaupungin pääosat ovat keskustan itäinen ja samalla vanhin osa Alfama, joka on maurilaisvaikutteinen ja noudattelee keskiaikaista asemakaavaa. Alfama säilyi vuoden 1755 maanjäristyksessä, mutta nykyisen liikekeskustan Baixan alueella ei juuri ole ennen maanjäristystä olevia rakennuksia. Modernia rakentamista edustaa Oriente, kun taas Baixan länsipuolella oleva Bairro Alto eli yläkaupunki on Chiadon muotikaupunginosan ohella tutustumisen arvoinen.

Liikkuminen
Lentokenttä on noin kuuden kilometrin päässä ydinkeskustasta, ja sieltä pääsee ydinkeskustaan parhaiten paikallisen Carris-yhtiön Aerobussilla, jonka kyyti maksaa 3,5 euroa hengeltä, tai useilla paikallisbussien linjoilla. Samalla Carris-yhtiön lipulla saa kulkea koko päivän kaikissa julkisissa kulkuvälineissä. Liput voi ostaa joko kuljettajalta tai Carris-yhtiön kioskilta.

Matkailijaa voikin hieman hämmentää, että kaupungissa on kaksi julkista liikenneyhtiötä, metro ja Carris, jolle kuuluvat linja-autot ja raitiovaunut. Molemmilla on omat korttinsa ja hinnastonsa, mutta turistin on mahdollista hankkia ns. “7 Colinas” eli “seitsemän kukkulaa” -älykortin, jolle voi ladata tietyn määrän rahaa vaikka usean päivän tarpeisiin.

Taksi on useammalle hengelle todennäköisesti kuitenkin vielä edullisempi vaihtoehto. Taksit ovat myös turvallisia ja hinnat mittaritaksan mukaisia. Kyyti kentältä keskustaan voi maksaa alle kymmenen euroa, vaikka hinnassa on mukana jokaiselta matkustajalta perittävä noin 1,20 euron lisämaksu matkatavaroista. Taksin mittarissa on aina ajossa oltava aloitustaksan ohella myös ajovyöhykkeen numero: ydinkeskusta lentokentän ohella on vyöhykettä yksi, jolla on halvempi taksa kuin muussa kaupungissa.

Kaupungin metro on avattu vuonna 1959, ja se on maan vanhin metrojärjestelmä. Kaupungin osat Tejojoen molemmin puolin yhdistää vuonna 1998 valmistunut Vasco da Gama -silta, joka on noin 17,2 km pitkä ja samalla yksi maailman pisimmistä. Lännempänä on 25 de April -silta vuodelta 1966. Metroasemat tunnistaa tyylitellystä M-kirjaimesta punaisine opasteineen.

Metrolippu ostetaan yleensä automaatista, jonka antamaan 50 sentin arvoiseen pahvilippuun voi ladata lisämatkoja. Kuitti on kuitenkin syytä tallettaa matkan ajaksi, koska pahvinen lippu voi rikkoutua helposti. Matkan hinta kaupungin sisällä on 85 senttiä jopa Orienteen asti. Lippu leimataan asema-alueelle saavuttaessa sekä myös sieltä poistuttaessa. Useamman matkan liput tai kausiliput ovat luonnollisesti halvempia.

Raitiovaunut (eléctricos) ovat ehkä miellyttävin tapa liikkua turistin näkökulmasta kaupungissa. Liput ovat edullisia, ja vaunut liikennöivät vain ydinkeskustassa, rannalla ja rinteissä. Samalla niiden kyydissä on helppo tehdä miellyttävä tutustumiskierros kaupunkiin.

Kirkkaankeltaisilla busseilla (autocarros) liikkuminen on Lissabonissa myös helppoa, mutta liikenteen ruuhkaisuuden takia bussit myöhästelevät usein. Bussit kulkevat yli sadalla linjalla pääsääntöisesti koko päivän yöhön asti, ja lipun voi ostaa kioskilta tai kuljettajalta. Lippu leimataan heti matkan alussa kuljettajan viereisessä laitteessa.

Matkailutoimistoista voi ostaa yhdeksi - kolmeksi päiväksi Lissabon-kortin, jolla pääsee alennusten lisäksi ilmaiseksi metroon, bussiin, raitiovaunuihin ja hisseihin sekä kymmeniin museoihin ja nähtävyyskohteisiin. Kortti on kätevä myös kaupungin ulkopuolella, mm. Sintran kaupungissa.

Mikäli jalat kestävät, Lissabon on antoisimmillaan kävellen - erityisesti aamun tai iltayön viileydessä. Liian myöhään jalan liikkuvien kannattaa varoa taskuvarkaita ja huumekauppiaita, jotka saattavat toimia avoimesti jopa väkijoukon keskellä. Poliisi esiintyy kaupungissa kuitenkin näkyvästi, ja Rossiossa on erityinen poliisiasema turisteja varten. Autoilijat kunnioittavat jalankulkijaa erityisesti suojatiellä ja liikennevaloissa, mutta normaali varovaisuus on paikallaan.

Ruoka
Ruoka on Lissabonissa kansainvälinen: erilaisia moderneja keittiöitä on kaupungissa kuten Suomessakin, mutta lisäksi Lissabonissa on mahdollista nauttia monista ruoista, jotka ovat hyvin paikallisia. Ruokailu voi olla repputuristille kallistakin, esimerkiksi pääkatujen varsilla, mutta jo muutaman korttelin siirtymä sivulle päin huojentaa rahapussia paljon vähemmän.


Normaali aterian hinta voi olla noin kymmenen euroa, mutta esimerkiksi iltaisin hinta kohoaa helposti jopa 15 euroon hengeltä. Lisäksi kannattaa sopia selkeästi tarjoilijan kanssa, mitä ruokailun hintaan kuuluu, jotta hän ei kiikuta laskutettavia lisukkeita omin lupineen pöytään. Suositeltavia ovat paikalliset liha- ja kalaruoat.

Normaalisti palveluraha lisätään ruoan hintaan, mutta sen lisäksi maan tapana tuntuu olevan maksaa toinen mokoma perinteistä juomarahaa, eli noin 5-10 %. Juomarahakäytäntö on tapana myös takseissa ja hotelleissa.

Alfama & Castelo de Sao Jorge -linnoitus
Alfaman alueen nimi tarkoittaa kylpyläpaikkaa tai lähteitä, ja se on muokkautunut arabian sanasta alhama tai al-hamma. Kaupunginosan kujat ovat erittäin kapeita, ja nyrkkisäännön mukaan olet poistunut alueelta, kun näet kaksi autoa mahtuvan rinnakkain kadulle.

Alfaman alueen Castelo de Sao Jorge -linnoituksen eli Pyhän Yrjänän linnan pihalta matkailijalle tarjoutuu huikea näköala koko kaupungin ylle, minkä vuoksi kaupunkiin tutustuminen kannattaa aloittaa juuri täältä. Linnoituksen alueella on jäännöksiä 600-luvulta alkaen, mutta suurin osa linnoituksesta on keskiajalta, 1100-luvulta.

Linnoitus on vanha maurilaislinnoitus 700–1100 -luvuilta. Kun maurilaiset ajettiin pois alueelta, vuonna 1147, uusi omistaja Alfonso I vahvisti linnoitusta. Kuluminen ja maanjäristykset saivat alueen huonoon kuntoon, ja linna on sittemmin (1940) jälleenrakennettu, mutta vain pieni osa linnaa on alkuperäisessä kunnossaan.

Linnoitus ei itsessään ole kovin erikoinen nähtävyys, mutta alueen puutarhat ja linnoitusta ympäröivät kujat ja mäkinen maasto sekä siirtymä alueelle - joka kannattaa tehdä taksilla, bussilla tai raitiovaunulla - tarjoavat kiehtovan lisämausteen Lissabonin tärkeimmälle ja historiallisesti vanhimmalle kukkulalle. Linnoituksen puutarhassa vapaasti astelevat riikinkukot ja linnut ovat kuin pienimuotoinen eläintarha keskellä kaupunkia.

Linnoitukseen kannattaa tutustua heti aamulla turistiruuhkien sekä paahtavan helteen takia, jolta tosin antavat suojaa museoalueen kahvila sekä museo. Lipun hinta linnoitukseen oli seitsemän euroa aikuista kohden kesällä 2010.

Alfaman alueelta alas tullessa on mukava käydä piipahtamassa vaikkapa sotamuseoon meren rannassa. Museon tekstit ovat vain portugalin kielellä, mutta toisaalta museoon on ilmainen sisäänpääsy. Ilmastoinnin puuttumisen korvannee loistelias ja laaja näyttely, johon pystyy tutustumaan tarvittaessa noin tunnissa.

Oriente ja Telheiras
Itäisen (punaisen) metrolinjan päässä on Orienten kaupunginosa, jossa on sekä Euroopan suurin akvaario että moderni kauppakeskus. Alue on Lissabonin itä-kaakkoiskulmassa, ja se on rakennettu vanhalle teollisuusalueelle. Orienteen pääsee parhaiten metrolla, ja aseman vieressä on suuri ostoskeskus Vasco da Gama, Casino Lisboa eli Lissabonin kasino sekä Atlántico-areena konsertteja ja urheilutapahtumia varten.

Oceanário de Lisboa on suurin meriakvaario Euroopassa ja samalla yksi maailman suurimmista akvaarioista. Öljynporauslauttaa ulkoa päin muistuttavassa rakennuksessa on kiehtova jättimäisen kokoinen neljästä säiliöstä koostuva merimaailma, jossa ui ja elää neljän valtameren kaloja, kasveja sekä muita meren asukkaita. Pääsylipun hinta on aikuiselta 12 euroa (kesä 2010).


Meriakvaariosta voi siirtyä noin kolmen euron hinnalla köysirataa pitkin reilun parin kilometrin päähän - jopa muutaman kymmenen metrin korkeudella - pohjoiseen päin, jossa on Tagusjoen ylittävä Euroopan pisin silta, nimeltään Vasco da Gama. Sillan pituus on liki 17, 2 kilometriä, josta noin 12 kilometriä on rakennettu maan päälle. Silta rakennettiin vuosina 1995–1998, ja sen riippusiltaosuuden alikulun korkeus on 47 metriä. Sillan kuusikaistaisella moottoritiellä voi ajaa suomalaisittain reipasta 160 kilometrin tuntinopeutta.

Köysirata tarjoaa huikeat näkymät koko Orienten kaupunginosaan, erityisesti Vasco da Gama -siltaan ja modernilla ja erikoisella tavalla suunniteltuihin Orienten asuinkerrostaloihin. Alueesta onkin tullut modernisuutensa takia suosittu asuinalue.

Mikäli jalkapallo kiinnostaa matkailijaa, vihreän metrolinjan päässä on Telheiras-metroasema aivan jalkapalloseura Sporting Lissabonin jättimäisen ja modernin kotistadionin vieressä. Stadionilla voi käydä ottamassa oppia vaikkapa siitä, miten ja minkälaisia fanituotteita seurat voivat myydä suurissa myymälöissä. Samalla stadionin sisätiloissa on kauppoja ja elokuvateattereita sekä kahviloita.

Lisäksi Telheiras-metroaseman vieressä on mm. Lissabonin kaupunginmuseo, jossa esitellään monipuolisesti alueen historiaa aina arkeologisista kaivauksista lähes nykypäivään asti. Välillä voi käydä museon puutarhassa ihailemassa vaikkapa sen lintuja. Pääsyliput kaupunginmuseoon olivat kesällä 2010 aivan olemattoman halvat: 2,76 euroa yhteensä kolmelta hengeltä.

Belém
Belémin satama-alue on noin kuusi kilometriä kaupungin keskusaukiolta länteen. Belémiin pääsee kätevästi raitiovaunulla, joko päiväkortilla tai maksamalla vaunussa olevaan automaattiin kertalipun taksan (0,85 euroa kesällä 2010). Matka kestää puolisen tuntia. Raitiovaunut lähtevät Baixan eli alakaupungin keskusaukiolta Praça do Comérciolta aivan meren rannasta.

Belémin tärkeimmät kohteet ovat ehdottomasti Unescon maailmanperintökohde Belémin torni sekä Hieronymoksen luostari. Belémin tornissa voi kavuta aivan korkeimmalle tasanteelle asti, jolloin huomaa, miten kätevä sitä oli puolustaa ja miten helppoa tornista oli valvoa Lissaboniin tulevaa meriliikennettä; torni on paikalla, jossa Tejojoki sulautuu Atlantin valtamereen..

Belémin torni onkin rakennettu 1500-luvulla kaupungin sataman puolustusta varten ja Vasco da Gaman löytöretken muistoksi. Torni on toiminut historiansa aikana myös vankilana ja asevarastona. Tornin pääsymaksu on viisi euroa hengeltä (kesällä 2010), ja tornin huippuun kiipeäminen ei sinällään ole elämys - elämys on kapeat kierreportaat, joissa vastaantulijoiden väistäminen on oma haasteensa ja jossa heikkohermoinen saattaa tuntea myös ahtaan paikan kammoa. Silloin on syytä jäädä vain alatasanteelle.

Belémin alueella vierähtää helposti vähintään puoli päivää. Muita sopivia kohteita Belémin tornin läheisyydessä ovat arkeologinen museo, merimuseo, kuninkaallisten vaunumuseo sekä Hieronymoksen luostari (Mosteiro dos Jerónimos). Luostarin kirkko on avoin kaikille ja on vaikuttavuudessaan näkemisen arvoinen. Luostari kuuluu myös Unescon maailmanperintöluetteloon, ja se on säilynyt lähes ehjänä maanjäristyksissä.

Sintra
YK:n maailmanperintökohde on kaunis kaupunki noin 30 kilometriä Lissabonista länteen. Parhaiten Sintraan pääsee junalla Rossion rautatieasemalta. Matkaan kannattaa varata aikaa ja hyvät kengät. Vaikka junat kulkevatkin 10–20 minuutin välein, matka kestää noin 40 minuuttia, ja Sintrassa on vielä noustava noin kilometrin matka itse kaupunkiin serpentiinitietä pitkin.

Sintran sanotaan olevan yksi maan kauneimmista kaupungeista. Se sijaitsee Sierra de Sintran vuoristossa pääkaupungista pohjoiseen. Aikoinaan kaupunki oli kuninkaiden kesäpaikka viileän ilmastonsa takia, ja kaupungin pääkohde monille lieneekin 1300-luvulta alunperin oleva Palácio Nacional de Sintra aivan pääaukion kupeessa. Palatsi ei ole ulospäin erikoisen näköinen, mutta sisältä tyylikäs ja eri tyylisuuntien sekoitus. Pääsylipun hinta kesällä 2010 oli seitsemän euroa aikuiselta, ja vain käteinen kelpasi - vaikka luottokorttien kuvia olikin ovi täynnä. Kauempana keskustasta ovat mm. viktoriaaninen Palácio da Pena ja vuoren huipulla olevan maurilaislinnan Castelo dos Mouros jäänteet.


Sintra on turistille todellinen lepopaikka Lissabonin ruuhkien ja metelin jälkeen, ja Sintrassa saakin vietettyä helposti ikimuistoisen päivän. Jo saapuminen Sintran asemalle, satoja metrejä ylöspäin meren pinnan tasolla olevasta Lissabonista on kuin häivähdys paratiisia maan päällä. Alueen viileys ja vehreys sekä siisteys ja kiireettömyyden vaikutelma tekevät vaikutuksen keneen tahansa.

Lissabon - sopivan kokoinen kaupunki matkailijalle
Kiehtovuudessaan Lissabon vetää vertoja monelle Euroopan historialliselle kulttuurikaupungille, ja vaikka kaupungin maine ei lienekään kantautunut tavallisen turistin korviin, on Lissabonissa ja sen lähiympäristössä nähtävää sekä historiasta ja kulttuurista että ostoksista ja huvitteluista kiinnostuneelle. Maan hintataso on edullinen monessa suhteessa ja palvelun taso vähintäänkin positiivinen kokemus, vaikka yllätyksiinkin saa varautua.

Lissabon ei avaudu kenellekään kokonaan muutamassa päivässä, mutta silti tavallinen turisti pystyy vaikkapa viikonlopun aikana perehtymään kaupungin pääkohteisiin. Manner-Euroopan läntisin pääkaupunki on kiehtova yhdistelmä nykyaikaista eurooppalaisuutta sekoittuneena pitkään ja monipuoliseen historiaan.


Päälähteet:

Kirjallisuus:
Ervi, Heli ja Heikki: Portugali, löytöretkeilijäin maa. Helsinki 2001.
Schlecht, Neil: Lissabon. Berlitzin matkaopas. Värnamo, Ruotsi 2008.
Schlecht, Neil: Portugali. Berlitzin matkaopas. Värnamo, Ruotsi 2004.

Internet (toukokuu 2010):
-www.lomamatkailija.com/lissabon
-www.matkaopas-lissabon.com
-www.supersaver.fi/matkaopas/lissabon
-wikipedia

Lahden Suomalainen Klubi teki heinäkuussa 2010 matkan Lissaboniin. Askelmittarin mukaan kävelymatkat olivat ma 5.7. noin 7500, ti 6.7. noin 18500, ke 7.7. noin 18000, to 8.7. noin 20000 ja pe 9.7. noin 6000 askelta.